Kahdeksas kerta: Korvattava

Kahdeksannella kerralla tarkoituksena olisi ollut tehdä oma elokuva ja nimenomaan animaationa. Meillä, Opet verkoissa -kotiryhmällä oli kuitenkin tuolloin juuri opetusharjoittelu, joten emme päässeet kyseiselle tunnille. Meidän ryhmämme teema huomioon ottaen, pystyimme kuitenkin korvaamaan kyseisen tunnin muilla projekteillamme. Nimittäin meillä on ollut työpaja, jossa piti suunnitella oma musiikkivideo ja tällöin hyödynsimme iMovie - ohjelmaa. Lisäksi olemme tehneet erääseen kurssiin liittyen mainoksen, jolloin myös käytimme iMovie:ta. 

Kyseinen ohjelma on kyllä hyvä, koska siinä voi käyttää valokuvia, videota, ääntä ja tekstiä. Opetuksessakin sitä olisi helppoa hyödyntää ja mikä tärkeintä, oppilaat pääsisivät itse suunnittelemaan ja tekemään. Lisäksi tulisi opeteltua tietotekniikan käyttöä ja tuoda esille sen hyödyntämismahdollisuuksia. Ja juuri kuvaamataitoa voisi yhdistää hyvinkin monipuolisella tavalla elokuvan tekoon, esimerkiksi niin, että oppilaiden pitäisi itse tehdä lavasteet. 

iMovie

Visuaalinen analyysi

Vierailin Jyväskylän taidemuseo Holvin näyttelyssä.

Näyttelyssä oli todella monenlaista taidetta ja haluaisinkin tuoda muutamia teoksia ja mielipiteitäni  niistä esille. 

Kyseinen kuvakollaasi oli mielestäni mielenkiintoinen. Kussakin laatikossa oli henkilön kuva, ja kun laatikon avasi sieltä selvisi kyseisen henkilön nimi ja tärkeimpiä tietoja liityen hänen elämäänsä.

Kaikki seuraavat teokset kuvaavat ihmisiä ja minusta niissä kaikissa on hienosti mukana todellisuus - kuvien takana on jotakin syvällisempää. Ensimmäinen teos on kuva taiteilijan vaimosta. Nainen on vakava ja piirteet on kuvattu melko kolmiulotteisesti, mutta silti naisesta tulee arvokas kuva, ja hän näyttää kauniilta. Toinen teos on kuva kaukaisen maan kuninkaasta. Hänellä on hienot ja arvokkaat vaatteet, mutta silti hän näyttää melko lempeltä. Kolmas teos kuvaa kahta vanhusta. Pariskunta on ikääntynyt sekä heikentynyt, ja he näyttävät melko väsyneiltä, mutta he ovat edelleen yhdessä ja saavat toisistaan voimaa.

Nämä seuraavat teokset taas ovat jotakin sellaista, mitä minun on oikeastaan vaikea mieltää taiteeksi. Ensimmäinen teos ei minusta kuvasta yhtään mitään - se on vain täynnä sekalaisia erivärisiä viivoja. Toinen teoksista on taas mielestäni aika lapsekas enkä löydä siitäkään mitään selkeää sanomaa. Minun onkin aina ollut vaikea ymmärtää kovin modernia tai abstraktia taidetta. Minusta taiteen tulee esittää jotakin ja olla kaunista.

Seuraavat taulut ovat erilaisia maisemia ja sommitelmia, jotka ovat mielestäni aina jotenkin mielenkiintoisia. Esimerkiksi luonto on minulle tärkeä, ja sen kauneutta sekä siihen liittyvää tiettyä rauhaa ja seesteisyyttä on mukava katsella myös maalauksesta - havainnoida, miten se ilmenee teoksessa. Sommitelmat taas usein sisältävät monelaisia osia ja niiden välistä yhteyttä on mielenkiintoista pohdiskella.

Tämä seuraava teos on ehkä suosikkini kaikista niistä teoksista, joita esittelyssä näin. Tästä kertoo myös sekin, että voisin laittaa kyseisen teoksen  kotini seinälle. Teoksessa on rauhalliset, vaaleat värit ja minusta on kiva, kun se rakentuu neljästä taulusta yhdeksi kokonaisuudeksi. Minulle kuvasta tulee mieleen kaunis kesäpäivä, jota ihmiset ovat lähteneet viettämään ulos luontoon - ei ole kiire minnekään ja voi vain nauttia tästä hetkestä. 

Miellän taiteen hyvin usein juuri maalauksiksi, vaikka taiteen käsitteeseen kuuluu niin paljon muutakin, kuten esimerkiksi kuvanveisto, arkkitehtuuri, mutta myöskin musiikki, näytteleminen ja kirjallisuus. Taiteen käsite ulottuu siis todella laajalle, mutta jos nyt mietitään taidekäsitystäni nimenomaan kuvaamataitoon liityen, niin minulle on esimerkiksi maalauksessa tärkeää, että se esittää jotakin. En siis esimerkiksi ymmärrä abstraktia tai modernia taidetta, sillä minusta pelkät viivat eivät esitä tai kerro yhtään mitään - teoksen taustalla tulee olla jokin sanoma. Hyvin usein ajattelen, että taiteen tulisi olla myös jotakin kaunista. Esimerkiksi, jos omaan kotiini hankkisin taidetta, haluaisin, että se sopii muuhun sisustukseen ja  on nimenomaan kaunista. Mutta koska minulle on tärkeää teoksen sanoma, niin kaiken ei tarvitse olla kaunista ollakseen taidetta, sillä todellisuus on usein raaka ja myös niitä asioita pitää kuvata sekä tuoda esille. 

Erkki Heikkilä: Nuoruus, öljymaalaus 1963.

Valitsin tarkemmin analysoitavaksi teoksekseni Erkki Heikkilän vuonna 1963 tehdyn Nuoruus nimisen öljymaalauksen. Ihan ensiksi huomio kiinnittyy teoksen suuren kokoon ja se tekee vaikutuksen. Aivan aluksi teosta katsoessani mieleeni tuli jonkinlainen metsä, jossa lehtien keskelle ihmiset ovat kokoontuneet juhlimaan yhdessä.

Kyseisessä teoksessa on melko tummat värit ja piirteet eivät ole kovin selkeät, joten teosta tulee katsoa tarkkaan. Toisaalta teoksesta välittyy melko rauhallinen vaikutelma nimenomaan siksi, että piirteet eivät ole niin tarkkoja ja värimaailma on yhtenäinen. Asettelun ansiosta teoksessa korostuu etualla oleva kolmen lapsen joukko sekä tyttö, jonka kädellä on lintu. Soittajat taas ovat enemmänkin ikään kuin kuviteltuja ja he vain tuovat teokseen seesteisyyden vaikutelman ja katsoja saattaa kuvitella mielessään kauniin, tilanteeseen sopivan musiikin. Lisäksi teoksessa korostuu luonnon merkitys, sillä talot siintävät kaukaisuudessa ja läsnä ovat kukat, lehdet ja linnut. 

Minusta teos kuvaa hyvin nimenomaan nuoruutta. Voidaan pelata ulkona yhdessä kavereiden kanssa, syöttää lintuja ja olla autuaan tietämättömiä maailman pahuudesta. Elämä on huoletonta ja olo on kevyt sekä onnellinen. Nuorena ei vielä tarvitse kantaa suuria vastuita tai vaivata päätään erilaisilla ongelmilla. Voi kun sitä osaisikin olla yhä aikuisenakin yhtä avoin kokemuksille ja ylipäätään elämälle - ei murehtisi huomisen velvollisuuksia, vaan osaisi elää hetkessä ja löytää jokaisesta päivästä jotakin hyvää sekä näkisi jokaisen aamun uutena mahdollisuutena.

Seitsemäs kerta: 12.3.2015

Tällä kerralla aiheenamme oli grafiikka. Meillä oli kuitenkin aivan erityinen aihe, sillä tarkoituksena oli keksiä työ Minna Canthin kunniaksi. Työssä tuli yhdistyä vapauden, rakkauden ja tasa-arvon teemat. Me lähdimme yhdessä Samulin kanssa suunnittelemaan työtä.

Pohdiskelua...

Meidän työssämme kuvassa on ketju, joka on katkennut keskeltä sydämen muotoon. Lisäksi ketjun päissä on siivet, joten sydän ei ole enää kahlehdittu, vaan se on vapaa lentämään kohti unelmia.

Valmis suunnitelma!

Työ kaiverrettiin läpinäkyvälle levylle, jonka jälkeen levy värjättiin niin, että koloihin jäi väriä, mutta muuten levy oli puhdas. Sitten kuva painettiin prässin avulla liotetulle paperille. 

Työpiste; paperien liotus + laatan värjäys.

Lopputulos!

Mielestäni saimme työhön sisällytettyä hyvin annetut teemat, mutta lopputulos muistutti minusta pikemminkin kuin jonkinlaista tatuointia, mikä ei kyllä ollut tarkoitus. 

Tämä kyseinen työ olisi kiva toteuttaa koulussakin joko niin, että oppilaille annetaan jonkinlainen yhteinen teema tai sitten ihan vapaat kädet. Jos valitaan joku yhteinen aihe, on lopuksi sitten kiva katsoa, miten eri tavalla kyseistä aihetta on voinut lähestyä ja kuvata.

Flanööri: 22.2.2015

Lähdin kävelylle sunnuntaisena iltapäivänä Kortepohjan alueelle. Aamulla avatessani verhot olin ihmeissäni kun olikin satanut lunta, vaikka edellisenä päivänä oli taas satanut vettä. No, nyt iltapäivällä sade oli muuttunut rännäksi ja tiet olivat loskaisia. Askeleeni litisivät kävellessäni märkää tietä pitkin.

Päivä oli kovin synkkä ja harmaa, mikä veti mielenkin hieman maahan. Kaipaan jo kevään ja kesän aurinkoisia, lämpimiä päiviä. Auringosta kun saa niin paljon iloa ja voimaa. Vaikka tykkäänkin myös talvesta, pimeydestä ja lumesta niin tähän aikaan vuodesta ajatukset alkavat jo siirtyä eteenpäin. 

Jalkakäytävä kulki autotien vieressä ja autoja huristikin tasaiseen tahtiin ohitseni. Vastaantulevan lenkkeilijä pariskunnan kävelysauvat kopisivat tietä vasten. Piristystä harmauteen toi lintujen iloinen sirkutus. Linnut olivatkin pihlajapuissa syömässä syksyltä puihin jääneitä marjoja. Kävellesäni ohi linnut pyrähtivät yhtenä parvena lentoon.

Pikku hiljaa etäältä alkoi kuuluu musiikkia. Mihin matkani minut seuraavaksi johdattikaan?

No tietenkin Laajavuoren Hiihtokeskus Laajikseen! Vaikka ilma ei ollut paras mahdollinen, oli ihmisiä kuitenkin lähtenyt jonkin verran pitämään hauskaa rinteeseen ja nauttimaan ulkoilmasta. Rinteestä kantautuikin musiikki ja välittyi ihmisten hyvä mieli.

Kääntyessäni takaisin päin tuuli puhalsikin aika voimkaasti vastaan ja suuret, märät lumihiutaleet kastelivat kasvojani. Kerrostalojen välistä kavellessäni nenääni kantautui useammankin kerran herkullisia ruoan tuoksuja - näläntunne alkoikin kaihertaa vatsaani, sillä aamupalasta oli jo aikaa. 

Piristystä päivään toi myös läheiselle urheilukentälle rakennetut suloiset lumiukot.

Jatkoin matkaani pitkin rauhallista metsäpolkua eikä vastaani tullut ketään. Puiden takaa pilkisti jäinen ja luminen Tuomiojärvi. Kauempaa kuului lumiauran hurina ja sen piipittävä peruutusääni.

Kevään merkkejäkin oli jo havaittavissa, sillä purossa virtasi ja solisi ihanasti vesi.

Kuljin Kortepohjan koulun ohi - koulun pihalla on usein lapsi leikkimässä ja urheilemassa, mutta nyt piha oli hiljentynyt, johtuen varmaankin talviloman alkamisesta. 

Kulijn läheisen varaston ohi, jonka seinään oli spreijattu graffiteja ja tulin miettineeksi, onko kyseessä taide vai töherrys. En oikein osaa sanoa, mihin lopputulokseen tulin. Koska toisaalta julkisten pintojen töhriminen on laitonta, mutta jos piirretyt kuvat ovat hienoja ja niissä on oikeasti jonkinlaista ideaa, ne ovat mielestäni tavallaan ihan ok. Tämä kyseinen rakennus ei kuitenkaan mielestäni ole kovinkaan kaunis.

Matkani lähestyi loppuaan. Jostain kuului kumeaa koiran haukuntaa ja rännissä lotisi vesi - joku oli unohtanut vihreän liukurin oven pieleen. Minun oli aika mennä kotiin tekemään ruokaa.

Kuudes kerta: 19.2.2015

Kuvataiteen osa-alueita

Tänään meillä oli vuorossa pedagoginen kerta. Jakauduimmekin kolmen ja neljän hengen porukoihin ja jokaisen ryhmät tehtävänä oli miettiä työ, jonka voisi toteuttaa. Ryhmän tulikin tehdä muille malliksi työn prototyyppi eli miten työ voisi esimerkiksi toteuttaa. Meidän ryhmämme päätti näin pääsiäisen lähestyessä tehdä jotakin kyseiseen aiheeseen liittyvää. Materiaalina päätimme käyttää savea. Kyseisen työn avulla harjoiteltaisiin muotoilua ja arvioinnissa voisi painottua luovuus / mielikuvituksen käyttö sekä innostus tehtävän tekemiseen. 

Pääsiäisaiheinen rairuohopurkki

Eräs ryhmä oli suunnitellut työn, jossa kahdella eri värisellä kynällä piirrettiin satunnaisesti paperille ja muodostuneet aukot tuli värittää eri väreillä. Kyseinen työ olisi siitä hyvä, että alueiden värittäminen kehittäsi oppilaiden tarkuutta ja myöskin yhteistyö- ja neuvottelutaitoja.

Geometrinen työ

Toinen ryhmä taas oli lähtenyt tekemään animaatiota. He olivat ensin tehneet taustan ja sen eteen hahmot, jonka jälkeen animaatio oli kuvattu iPadilla. Kyseinen työ kehittäisi hyvin oppilaiden suunnittelu- ja kompromissitaitoja, sillä aiheesta ja toteutuksesta tulee päästä yksimielisyyteen. 

Animaatio rekvisiittaa

Eräät olivat tehneet isolle paperille graffitin. Kaikki olivat vaan lähteneet tekemään joatin ja katsoneet, mikä tulee olemaan lopputulos. Kyseiset työt olisivat luokassa suuren kokonsa ja näyttävyytensä ansiosta varmasti keskipisteessä ja ne herättäisivät tekijöissä ylpeyttä omasta aikaansaannoksesta. Lisäksi aihe on  varmasti sellainen, joka kiinnostaa nuoria.

Graffiti

Toinenkin ryhmä oli päätynyt tekemään yhdessä työtä. Kyseinen työ toteutettiin peiteväreillä ja sai ihan vapaasti maalata mitä vain - ei ollut mitään selkeitä ohjeita tai tavoitetta. Pääteemana oli kuitenkin avaruus, joka antoi hieman suuntaa. Tässä työssä saa olla luova ja kaikenlaiset sekoitukset näyttävät lopulta hyvältä. Koulussa kyseistä työtä voisi lähteä jalostamaan niin, että esimerkiksi juuri avaruusmaiseman eteen tehtäisiin raketteja tai planeettoja jne. Myös muunlaisia teemoja olisi kiva toteuttaa. Välttämättä alakoulussa työn tekeminen yhtäaikaa koko luokan kesken ei onnistuisi, mutta silloin työn voisi toteuttaa niin, että jokainen käy vuoron perään maalaamassa oman osansa isolle paperille - näin tausta olisi kuitenkin koko luokan yhdessä tekemä.

Avaruustausta

Kyseisen työn toteutimmekin tunnilla kaikki yhdessä

Yksi ryhmä oli keksinyt idean tehdä joko muovailuvahasta tai pahvista esimerkiksi taloja, jotka kaikki sitten lopuksi koottaisiin yhteen ja näin muodostuisi kaupunki. Mielestäni tämä olisi todella kiva toteuttaa alakoulussa, sillä työ muodostaisi luokkaan varmasti yhteishenkeä, sillä kyseessä olisi koko luokan muodostama yhteinen kaupunkin, jonka luomiseksi jokainen olisi saanut tehdä oman osansa.

Kaupunki muodostumassa

Meidän kuvisryhmämme aikaansaama kaupunki

Itse päätin muotoilla muovailuvahasta kaupunkiin jotain makeaa :)

Lopuksi teimme vielä valmiiksi edellisellä kerralla aloittamamme kipsityöt. Oma hahmoni kyseisessä kuvassa on etualalla oleva pieni ukkeli, jolla on toinen jalka ilmassa ja kädet ylhäällä - hahmostani tuli aika sympaattinen.  Työ on siitä kiva, että kun keksii jonkun hyvän teeman, jonka puitteissa kaikki tekevät, on lopputulos todella kivan näköinen. 

Urheilullista porukkaa

Viides kerta: 12.2.2015

Tällä kerralla lähdimme tekemään kolmiulotteisia töitä. Ajatuksena oli siis tehdä työ, jossa on useampi osa ja näin osia voi myös vaihdella. Meidän pöytäryhmämme päätti lähteä tekemään vesieläimiä.

Hai!

Kaikkien työt

Kyseinen työ olisi todella kiva toteuttaa alakoululaisille, sillä lapset olisivat varmasti todella innoissan, kun pääsisivät leikittelemään ja hassuttelemaan osia vaihtamalla. Lisäksi työ kehittäisi motoriikkaa, sillä palat tulee leikata pahvista, ja viimeistelyn voi toteuttaa joko tusseilla tai lehdistä leikatuilla paloilla. Kyseisen työn voisi myös yhdistää esimerkiksi biologiaan ja vaikkapa siellä käsiteltyihin eläimiin. Uskon, että tämä työ sopisi hyvin myös vanhemmillekin lapsille, sillä toteutustapa ja lopputulos olivat molemmat todella kivoja.

Mitä tunti opettaa?

Lopputunnista ehdimme aloittaa vielä hieman seuraavaa työtä, joka on kipsityö. Ajatuksena oli taas pöytäryhmittäin tehdä jonkinlainen tori, jolle on kokoontunut ihmisiä. Valitsimme teemaksi tehdä ihmisryhmän, joka on joogaamassa ja erilaisissa asennoissa. Muotoilimme ensin rautalangasta ihmishahmon, jota lähdimme sitten päällystämään rautalankaverkolla, jotta kipsi tarttuisi työhön paremmin. Jatkamme töitä seuraavalla kerralla.